Studia Generalia-ohjelma |
Kuvia pdf-liite |
Isokoisempia
kuvia oppilaiden ja
opettajien juhlasta, katso
lisää... pdf-tiedosto
|
Oppilaiden ja opettajien juhlasta, katso videokooste... (ilman äänitystä) |
80v JUHLAN ONNITTELUT, pdf-tiedosto | |
KUNNIAKÄYNTI ensimmäisen rehtorin Vihtori Raevuoren haudalla |
|
JUHLAJUMALANPALVELUKSEN OHJELMA - pdf TEEMA: "ÄLÄ PELKÄÄ" |
|
|
80v - JUMALANPALVELUKSEN SAARNA - pdf |
Tervetuloa
Järvenpään yhteiskoululle juhlimaan kanssani sen 80 – vuotista taivalta.
Hyvät kuulijat Järvenpään Yhteiskoulu ja kahdeksan vuosikymmentä. Siinä on saavutus, jota tänään juhlimme. Se on enemmän kuin keskimääräinen ihmisen ikä Suomessa tällä hetkellä. Mutta koulumme ei toki ole mikään raihnainen vanhus, vaan hyvissä voimissa. Sen katse suuntaa eteenpäin kohti tulevaisuutta ja alati kasvavia haasteita. Vuonna 1928 maailma oli täysin erilainen kuin tänään. Aikakirjojen mukaan tuona vuonna järjestettiin Amsterdamin olympialaiset, joissa Suomi sai 8 kultamitalia, keksittiin penisilliini, Zeppeliinillä lennettiin Yhdysvaltoihin ja Herbert Hooverista tuli Yhdysvaltain presidentti. Sinä vuonna syntyi Mikki Hiiri, Sisu-pastilli ja Sibeliuksen jälkeen kansainvälisesti toiseksi soitetuin säveltäjämme Eino Juhani Rautavaara. Ja Järvenpäähän perustettiin yhteiskoulu suoraan yliopistoon johtavaksi 8 – vuotiseksi yksityiseksi oppikouluksi. Ensimmäinen alustava kokous, jossa oppikoulukysymys oli julkisen pohdinnan alaisena, pidettiin tammikuun 23. päivänä 1928. Heti syksyllä Järvenpään yhteiskoulussa aloitti pääsykokeiden jälkeen 42 oppilasta. Kymmenen vuotta myöhemmin oppilaita oli 281 ja opettajia kaikkiaan 14. Tänään meillä on oppilaita 542 ja opettajia 44. Koulun historia on ollut täynnä jatkuvan kasvun ja muutoksen vuosia tähän päivään saakka. Tiloja on saatu lisää, lisärakennuksia on vihitty useampaan kertaan ja nyt on saatu päättövaiheeseen viimeisin saneeraus. Vuosipäivät ovat seuranneet toisiaan. On uurastettu, opiskeltu, varmaan opittukin. On pyritty seuraamaan aikaa ja elämään sen hermolla. On tehty mittavaa yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa sekä solmittu suhteita ulkomaisiin kouluihin. Tässä prosessissa koulukin on muuttunut ja uudistunut. Peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvun puolivälissä koulu siirtyi kaupungin haltuun ja jakaantui kahdeksi kouluksi Keskustan yläasteeksi ja Järvenpään lukioksi. Lukion siirryttyä uuteen rakennukseensa 5 vuotta sitten tähän rakennukseen jäävän koulun nimi muutettiin jälleen Järvenpään yhteiskouluksi. Koulu on aina ollut kiinni ajassa, josta osoituksena ovat esim. koulussa pidetyt varjovaalit, jotka usein ennustavat tulevan vaalituloksen melko hyvin. Tai se, että tänään juhlaohjelmassa mainittu Ari Salmivuori ei päässyt paikalle maailmanlaajuisen rahamarkkinakriisin takia. Tilalla puhuu Arin veljen poika Jarno Salmivuori. Järvenpään Yhteiskoulu on ollut yksi koulujen kaupungin keskeinen maamerkki. Perinteet ovat koululle yhä edelleen arvokas voimanlähde. On sanottu, että ihminen joka syntyi 80 vuotta sitten, syntyi ihmiskunnan tietämyksen keskipisteeseen. Ennen hänen syntymäänsä oli saavutettu yhtä paljon tietoa kuin hänen eläessään. Koulumme on nähnyt ihmiskunnan tietomäärän moninkertaistuvan. Nyt olemme siinä tilanteessa, jolloin on tarkkaan mietittävä, mitä tietoa tarvitsemme, mikä on oikeasti omaksuttavissa, miten me suhteutamme tiedon jakamisen nuorelle ihmiselle, joka tarvitsee elämässään paljon muuta kuin pelkkää tietoa, nimittäin välittämistä, yhteyttä toisiin ihmisiin ja sosiaalisia taitoja. Onnistumisen kokemukset ja mm. kädentaidot ovat hyvän mielen rakennuspuita nuoren oman tulevaisuuden varalle. Tässä mielessä opetus- ja kasvatustyö ovat entistä suurempi haaste koulun taitaville ja osaaville opettajille sekä muulle henkilökunnalle. Elämme myös aikaa, jossa koululaitosta kehitetään yhdistelemällä kouluja ja yhtenäistämällä käytänteitä ja toimintatapoja. Koulujen hallintoa uudistetaan ja tuntijakouudistuskin on taas ovella. Puhutaan yhtenäiskoulusta, jonka toteuttamismalleja on kovin monia. Näen, että Yhteiskoulukin on tietyssä mielessä erään kehitysvaiheensa lopussa ja uusi vaihe on alkamassa. Tästä syystä juhlavuoden kunniaksi on tehty merkittäviä tallenteita ja juhlajulkaisuja. Joonas Kokkosen Koulun kantaatti IKIVIHREÄ on julkaistu CD-levynä, koulun historiikki on tehty LAUREA - ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyönä ja Yhteiskoulun stipendirahaston taloudellisella tuella. Vanhempainyhdistys on painattanut seinäkalenterin, jonka kuvituksena on Yhteiskoulun rakennusvaiheet. Juhlavuoden kunniaksi on elvytetty myös senioriyhdistys, jonka näkyvimpänä työnä on ollut tallentaa Yhteiskoulun historiaa sähköiseen muotoon www-sivuilleen, joilla muuten on tähän mennessä ollut jo lähes 4000 kävijää. Lämpimät kiitokset kaikille juhlajulkaisujen tekijöille arvokkaasta työstänne! Emme tiedä, millaisessa maailmassa elämme kahdeksankymmenen vuoden päästä. Onko opiskelu enää lainkaan koulumaista, millaista tekniikkaa tuolloin hyödynnetään, millaiset mahtavat olla oppimisen tavoitteet, millaista osaamista tarvitaan, miten oppilaat ylipäätänsä voivat? Kehitys on niin nopeaa ja arvaamatonta, että sen ylimalkainenkin ennustaminen on varsin vaikeaa ellei mahdotonta. Uskon kuitenkin, että jonkinlaista opinahjoa tai oppimiskeskusta tuolloinkin tarvitaan. Tekniikka ei koskaan voi korvata ihmistä, eikä ainakaan silloin, kun kyse on kasvatustyöstä. Opettajia ja muita aikuisia tarvitaan kasvattamaan nuorta polvea, joka tarvitsee eväitä elämänsä ja kasvunsa tueksi myös ihmisinä. |
|
Aino Härkönen |
80v - JUHLAPUHE - pdf-versio | |
SENIORIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN KUVAT JA PÖYTÄKIRJA |
Keski-Uusimaa
9.10.2008
|
Keski-Uusimaa
5.10.2008 |