Promootiojuhlallisuudet vievät meidät jo 1200 luvun Eurooppaan. Eurooppalainen yliopisto, opetuksen ja tutkimuksen tyyssija, on sydänkeskiajan synnyttämä. Ensimmäiset, niin sanotut alkuperäiset yliopistot, Pariisissa ja Bolognassa olivat olemassa jo 1100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Keskiajalla suomalaiset ylioppilaat opiskelivat ensin Keski-Euroopan yliopistoissa. Uppsalan yliopisto perustettiin 1477, Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640 (nykyinen Helsingin yliopisto). Suomessa ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1643, kolme vuotta yliopiston perustamisen jälkeen. Yliopiston siirtyessä Turusta Helsinkiin 1800-luvun alussa, promootioperinne jatkui myös keisarin ajan Suomessa ja se jatkuu edelleen nykyisessä Helsingin yliopistossa.

Promootiossa maisteriksi vihittävälle painetaan laakeriseppele päähän voiton merkiksi, Laakeriseppeleen merkitys on peräisin antiikin Kreikasta. Laakeriseppele oli tuolloin Apollonille pyhitetty voiton, tiedon ja runouden symboli. Promootiossa laakeriseppele kuvastaa tietoa ja oppineisuutta. Seppele on voiton symboli, erityisesti henkisten arvojen viljelyn ja kasvun symboli. Samoin tohtoreiden miekka kuvastaa totuuden ja tiedon puolustusta.

Floran päivänä toukokuun 13. valitaan ns. yleinen seppeleen sitoja. Hänen tehtävänään on opastaa seppeleiden sidonnassa promootioon osallistuvia. Jokainen seppele on käsin sidottu ja ommeltu. Yleinen seppeleen sitojatar kantaa arvokasta perintöä ja siirtää sitä myös jälkipolville laakeriseppeleiden välitykselle. Laakeriseppeleen sitominen on taito, joka siirtyy seppeleen sitojattarien ketjuna promootiosta toiseen, mutta samalla siirtyy sen symboloima perimmäinen sanoma: Tiedon, oppimisen ja opiskelun arvostus.