RIEMUYLIOPPILAAT 1966-2016
JÄRVENPÄÄN LUKION LAKKIAISISSA
la 4.6.2016
RIEMUYLIOPPILAAT 1966-2016:
1
ISOKOKOINEN KUVA
Seisomassa: Mirja Vakkuri
Vasemmalta 1.rivi: Tuulikki Sandberg, Riitta Lindfors/Gillberg, Mirja Heijari-Langohr, Kirsti Kaartinen/Takkunen, Marjatta Heikkilä/Tommola, Aarre Kettunen, Lea Saari, Matti Konkari, Sipi Penttilä, Timo Mäkelä
Vasemmalta 2.rivi: Lauri Sarkio, Ulla Salonen / Jalkanen, Maisa Sistonen / Kettunen, Päivi Kukkola / Puoskari, Tarja Helameri
Vasemmalta 1.rivi: Tuulikki Sandberg, Riitta Lindfors/Gillberg, Mirja Heijari-Langohr, Kirsti Kaartinen/Takkunen, Marjatta Heikkilä/Tommola, Aarre Kettunen, Lea Saari, Matti Konkari, Sipi Penttilä, Timo Mäkelä
Vasemmalta 2.rivi: Lauri Sarkio, Ulla Salonen / Jalkanen, Maisa Sistonen / Kettunen, Päivi Kukkola / Puoskari, Tarja Helameri
Antton Koivisto piano, Niclas Sundelin viulu
4
Tuulikki Sandberg: Riemuylioppilaan
tervehdys 4.6.2016
Hyvä juhlayleisö ja erityisesti te tämän päivän sankarit, kohta lakitettavat uudet ylioppilaat!
Olen saanut kunnian avata tämän juhlatilaisuuden tuomalla teille riemuylioppilaiden tervehdyksen.
Puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun me saimme lakkimme Järvenpään yhteiskoulussa. Kun nyt saamme olla mukana tässä teidän juhlassanne, vuosikymmenten takaiset tunnelmat palaavat mieleen. Kuten tänäänkin, ilmassa oli jännitystä, mutta myös iloa ja helpotusta, kun monen vuoden urakka oli ohi. Se valkoinen lakki, jonka kohta saatte päähänne painaa, on arvoesine, joka on ansaittu kovalla työllä.
Teillä on ollut täällä hienot puitteet opiskella. Meidän olosuhteemme olivat vähän toisenlaiset. Niitä kuvasi yksi penkkareittemme iskulauseista: ”On vaikeaa olla puhdas ja aatteellinen, kun ympäristö on niin ahdas ja puutteellinen.” Ahdasta oli vanhassa yhteiskoulurakennuksessa ja varusteemme olivat vaatimattomat: oli taulu ja liitu ja oppikirja. Audiovisuaalisia laitteita emme osanneet kaivata, eikä meillä ollut aavistustakaan tietokoneista ja internetistä, joita ilman nyky-yhteiskunta ei tule toimeen. Varsinkin kieltenopetus oli erilaista kuin nyt. Pääpaino oli kieliopilla ja kääntämisellä ja kokeissa virheistä rangaistiin ankarasti. Monia asioita opeteltiin ulkoa, saksan kielioppikin kannesta kanteen, kuulemma. Me B-luokkalaiset säästyimme siltä, kun olimme englanninlukijoita. Nykynuori saattaa ajatella, että on turhaa vaivata päätään sillä tavalla, kun kaikki tietohan löytyy helposti googlaamalla, mutta jotain on kuitenkin hyvä olla myös korvien välissä. Suulliseen kielitaitoon ei satsattu niin kuin nykyään. Sen aikaisessa Suomessa kansainväliset kontaktit olivat vielä aika vähäisiä ja ulkomaanmatkat harvinaisia. Nyt tilanne on aivan toinen. Teidän tulevaisuudensuunnitelmissanne, kun etsitte opiskelu- tai työpaikkaa, koko maailma on avoinna edessänne ja sujuva englannin taito on avainasemassa. Siihen olettekin saaneet hyvät valmiudet koulussa.
Opettajan rooli on muuttunut aikojen kuluessa, mutta yhä edelleen opettajan persoonalla on suuri vaikutus opiskelumotivaatioon. Sen tekin olette varmasti kokeneet. Aina eivät kemiat kohtaa, mutta joskus opettajan innostava esimerkki voi jopa ratkaista ammatinvalinnan suunnan. Niin kävi minullekin aina tyylikkään ranskanopettajamme Helmi Pohjolan vaikutuksesta. Me kunnioitimme opettajiamme. Heitä ei ollut tapana sinutella ja tunnilla piti nousta seisomaan, kun vastattiin opettajan kysymykseen. Ainoastaan viimeisellä luokalla, abiturientteina, saimme vastata istualtamme - paitsi matematiikan tunnilla, kun opettajana oli ’Väkä’ Heino Kokkonen. Hän sanoi: ”Jos minä jaksan seistä täällä teidän edessänne, tekin kyllä jaksatte nousta seisomaan, kun vastaatte.” Itse asiassa tämä systeemi koitui meidän parhaaksemme, sillä tiedämmehän nykyään kuinka epäterveellistä jatkuva istuminen on! Me saimme näin luontevaa liikuntaa oppitunneilla.
Meidän aikanamme ei ollut vielä peruskoulujärjestelmää eikä koulunkäynti ollut itsestäänselvyys. Oppikouluun piti pyrkiä pääsykokeen kautta kansakoulun 4. luokan jälkeen. Toinen rajoittava tekijä oli taloudellinen. Oli lukukausimaksut, kouluruokailumaksut jne. eikä kaikilla vanhemmilla ollut varaa kouluttaa lapsiaan. Niinpä vaikka kuuluimme ns. suuriin ikäluokkiin, meitä ylioppilaita oli paljon vähemmän kuin nyt, noin 14 000 koko maassa, kun tänä keväänä uusia ylioppilaita on 27 000. Pääsy jatko-opintoihin oli helpompaa, mutta silloinkin olivat edessä taloudelliset realiteetit. Ei ollut opintotukia eikä asumistukia. Opinnot rahoitettiin kesätöillä ja opintolainalla. Lainan takaisin maksusta selvittiin, kun koulutusta vastaava työpaikka löytyi aikanaan, sekin varmaan helpommin kuin tänään.
Mutta jokaisella aikakaudella on omat haasteensa. Me selvisimme omistamme ja niin tekin tulette selviytymään. Koulu on antanut teille yleissivistystä ja henkistä pääomaa, jonka varaan voitte rakentaa tulevaisuuttanne. Me olemme elämäntyömme jo tehneet, nyt on teidän vuoronne yrittää tehdä tästä yhteisestä isänmaastamme entistä parempi paikka asua ja elää. Me riemuylioppilaat toivotamme teille paljon onnea tänä juhlapäivänä ja menestystä kaikissa tulevissa vaiheissanne!
klikkaa puheen pdf-tiedostoHyvä juhlayleisö ja erityisesti te tämän päivän sankarit, kohta lakitettavat uudet ylioppilaat!
Olen saanut kunnian avata tämän juhlatilaisuuden tuomalla teille riemuylioppilaiden tervehdyksen.
Puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun me saimme lakkimme Järvenpään yhteiskoulussa. Kun nyt saamme olla mukana tässä teidän juhlassanne, vuosikymmenten takaiset tunnelmat palaavat mieleen. Kuten tänäänkin, ilmassa oli jännitystä, mutta myös iloa ja helpotusta, kun monen vuoden urakka oli ohi. Se valkoinen lakki, jonka kohta saatte päähänne painaa, on arvoesine, joka on ansaittu kovalla työllä.
Teillä on ollut täällä hienot puitteet opiskella. Meidän olosuhteemme olivat vähän toisenlaiset. Niitä kuvasi yksi penkkareittemme iskulauseista: ”On vaikeaa olla puhdas ja aatteellinen, kun ympäristö on niin ahdas ja puutteellinen.” Ahdasta oli vanhassa yhteiskoulurakennuksessa ja varusteemme olivat vaatimattomat: oli taulu ja liitu ja oppikirja. Audiovisuaalisia laitteita emme osanneet kaivata, eikä meillä ollut aavistustakaan tietokoneista ja internetistä, joita ilman nyky-yhteiskunta ei tule toimeen. Varsinkin kieltenopetus oli erilaista kuin nyt. Pääpaino oli kieliopilla ja kääntämisellä ja kokeissa virheistä rangaistiin ankarasti. Monia asioita opeteltiin ulkoa, saksan kielioppikin kannesta kanteen, kuulemma. Me B-luokkalaiset säästyimme siltä, kun olimme englanninlukijoita. Nykynuori saattaa ajatella, että on turhaa vaivata päätään sillä tavalla, kun kaikki tietohan löytyy helposti googlaamalla, mutta jotain on kuitenkin hyvä olla myös korvien välissä. Suulliseen kielitaitoon ei satsattu niin kuin nykyään. Sen aikaisessa Suomessa kansainväliset kontaktit olivat vielä aika vähäisiä ja ulkomaanmatkat harvinaisia. Nyt tilanne on aivan toinen. Teidän tulevaisuudensuunnitelmissanne, kun etsitte opiskelu- tai työpaikkaa, koko maailma on avoinna edessänne ja sujuva englannin taito on avainasemassa. Siihen olettekin saaneet hyvät valmiudet koulussa.
Opettajan rooli on muuttunut aikojen kuluessa, mutta yhä edelleen opettajan persoonalla on suuri vaikutus opiskelumotivaatioon. Sen tekin olette varmasti kokeneet. Aina eivät kemiat kohtaa, mutta joskus opettajan innostava esimerkki voi jopa ratkaista ammatinvalinnan suunnan. Niin kävi minullekin aina tyylikkään ranskanopettajamme Helmi Pohjolan vaikutuksesta. Me kunnioitimme opettajiamme. Heitä ei ollut tapana sinutella ja tunnilla piti nousta seisomaan, kun vastattiin opettajan kysymykseen. Ainoastaan viimeisellä luokalla, abiturientteina, saimme vastata istualtamme - paitsi matematiikan tunnilla, kun opettajana oli ’Väkä’ Heino Kokkonen. Hän sanoi: ”Jos minä jaksan seistä täällä teidän edessänne, tekin kyllä jaksatte nousta seisomaan, kun vastaatte.” Itse asiassa tämä systeemi koitui meidän parhaaksemme, sillä tiedämmehän nykyään kuinka epäterveellistä jatkuva istuminen on! Me saimme näin luontevaa liikuntaa oppitunneilla.
Meidän aikanamme ei ollut vielä peruskoulujärjestelmää eikä koulunkäynti ollut itsestäänselvyys. Oppikouluun piti pyrkiä pääsykokeen kautta kansakoulun 4. luokan jälkeen. Toinen rajoittava tekijä oli taloudellinen. Oli lukukausimaksut, kouluruokailumaksut jne. eikä kaikilla vanhemmilla ollut varaa kouluttaa lapsiaan. Niinpä vaikka kuuluimme ns. suuriin ikäluokkiin, meitä ylioppilaita oli paljon vähemmän kuin nyt, noin 14 000 koko maassa, kun tänä keväänä uusia ylioppilaita on 27 000. Pääsy jatko-opintoihin oli helpompaa, mutta silloinkin olivat edessä taloudelliset realiteetit. Ei ollut opintotukia eikä asumistukia. Opinnot rahoitettiin kesätöillä ja opintolainalla. Lainan takaisin maksusta selvittiin, kun koulutusta vastaava työpaikka löytyi aikanaan, sekin varmaan helpommin kuin tänään.
Mutta jokaisella aikakaudella on omat haasteensa. Me selvisimme omistamme ja niin tekin tulette selviytymään. Koulu on antanut teille yleissivistystä ja henkistä pääomaa, jonka varaan voitte rakentaa tulevaisuuttanne. Me olemme elämäntyömme jo tehneet, nyt on teidän vuoronne yrittää tehdä tästä yhteisestä isänmaastamme entistä parempi paikka asua ja elää. Me riemuylioppilaat toivotamme teille paljon onnea tänä juhlapäivänä ja menestystä kaikissa tulevissa vaiheissanne!
6
8
Aleksi Heikkilä laulu ja piano
9
Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi ja uusia ylioppilaita
10
11
12
Milja Niemi
13Anna Ilvesmäki
14
Vasemmalta 1.rivi: Tuulikki Sandberg, Riitta Lindfors/Gillberg, Mirja Heijari-Langohr,
Kirsti Kaartinen/Takkunen, Marjatta Heikkilä/Tommola, Lea Saari, Aarre
Kettunen, Reima Nyman, Risto Rämö
Vasemmalta 2.rivi: Ulla Salonen/Jalkanen, Maisa Sistonen/Kettunen, Päivi Kukkola/Puoskari, Tarja Helameri, Sirkka Luomi/Knuuttila, Martti Paasikallio, Mirja Vakkuri
Vasemmalta 3.rivi: Reijo Tamminen, Kirsti Sukander/Tamminen, Kari Kokkonen, Matti Konkari, Pirkko Taisto/Kokkonen, Timo Mäkelä, Liisa Aarnio, Marja Mölsä/Varsa, Sipi Penttilä
Vasemmalta 2.rivi: Ulla Salonen/Jalkanen, Maisa Sistonen/Kettunen, Päivi Kukkola/Puoskari, Tarja Helameri, Sirkka Luomi/Knuuttila, Martti Paasikallio, Mirja Vakkuri
Vasemmalta 3.rivi: Reijo Tamminen, Kirsti Sukander/Tamminen, Kari Kokkonen, Matti Konkari, Pirkko Taisto/Kokkonen, Timo Mäkelä, Liisa Aarnio, Marja Mölsä/Varsa, Sipi Penttilä
18
Vasemmalta 1.rivi: Tuulikki Sandberg, Riitta Lindfors/Gillberg, Mirja Heijari-Langohr,
Kirsti Kaartinen/Takkunen, Marjatta Heikkilä/Tommola, Lea Saari, Aarre
Kettunen, Reima Nyman, Risto Rämö
Vasemmalta 2.rivi: Ulla Salonen/Jalkanen, Maisa Sistonen/Kettunen, Päivi Kukkola/Puoskari, Tarja Helameri, Sirkka Luomi/Knuuttila, Martti Paasikallio, Mirja Vakkuri
Vasemmalta 3.rivi: Reijo Tamminen, Kirsti Sukander/Tamminen, Kari Kokkonen, Matti Konkari, Pirkko Taisto/Kokkonen, Timo Mäkelä, Liisa Aarnio, Marja Mölsä/Varsa, Sipi Penttilä ja senioriyhdistyksen pj. Seija Aarto
Vasemmalta 2.rivi: Ulla Salonen/Jalkanen, Maisa Sistonen/Kettunen, Päivi Kukkola/Puoskari, Tarja Helameri, Sirkka Luomi/Knuuttila, Martti Paasikallio, Mirja Vakkuri
Vasemmalta 3.rivi: Reijo Tamminen, Kirsti Sukander/Tamminen, Kari Kokkonen, Matti Konkari, Pirkko Taisto/Kokkonen, Timo Mäkelä, Liisa Aarnio, Marja Mölsä/Varsa, Sipi Penttilä ja senioriyhdistyksen pj. Seija Aarto
20
Vasemmalta: Timo Mäkelä, Marja Mölsä/Varsa, Lea Saari
Selin: Matti Konkari
21
Vasemmalta takana: Tarja Helameri, Maisa Sistonen/Kettunen
Edessä vasemmalta: Päivi Kukkola/Puoskari, Sirkka Luomi/Knuuttila
22
Vasemmalta: Liisa Aarnio, Tuulikki Sandberg, Ulla Salonen/Jalkanen, Riitta Lindfors/Gillberg, Tarja Helameri
24
Vasemmalta: Martti Paasikallio, Marjatta Heikkilä/Tommola, Liisa Aarnio, selin Reima Nyman
25
Vasemmalta: Ulla Salonen/Jalkanen, Riitta Lindfors/Gillberg, Tuulikki Sandberg, selin Kirsti Kaartinen/Takkunen
26
Maisa Sistonen/Kettunen, Sirkka Luomi/Knuuttila, Päivi Kukkola/Puoskari ja selin Tarja Helameri.
27
Vasemmalta: Lea Saari, Matti Konkari, Timo Mäkelä, selin Marja Mölsä/Varsa, etualalla Reima Nyman
28
Vasemmalta: Liisa Aarnio, Reima Nyman, Martti Paasikallio, selin Marjatta Heikkilä/Tommola
29
Vasemmalta: Aarre Kettunen, Mirja Heijari-Langohr
30
Senioriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seija Aarto
31
Vasemmalta: Kari Kokkonen, Pirkko Taisto/Kokkonen, Reijo Tamminen, Mirja Vakkuri
32
Kari ja Pirkko
33
Vie hiiri kuvan päälle, niin näet numerot ja kuvan alta nimet.
Juhlassa olleet riemuylioppilaat B-luokka 1966 - 2016
Lea Saari (1), Reima Nyman (2), Marja
Mölsä /
Varsa (3), Mirja Heijari-Langorh
(4), Riitta Lindfors / Gillberg (5), Tuulikki Sandberg (6), Ulla Salonen
/ Jalkanen (7), Pirkko Taisto / Kokkonen
(8), Aarre Kettunen (9), Liisa Aarnio (10), Kirsti Kaartinen / Takkunen
(11), Timo Mäkelä (12), Kari Kokkonen
(13), Sipi Penttilä (14), Matti Konkari (15), Reijo Tamminen (16),
Kirsti Sukander / Tamminen (17).
Webmasterille lähetetyn kuvan alkuperäinen koko oli vain puolet kaikkien muiden kuvien bittimäärästä - niin pieni, että siitä olisi ollut vaikea erottaa numeroita ja kasvoja. Kuvan kanssa täytyi tehdä välitulostus ja uudelleen skannaus, muutoin kuvaa ei olisi saanut tähän kokoon sivustolle. Kuvan tekninen laatu on valitettavasti melko heikko - mutta henkilöt ovat kuitenkin selvästi tunnistettavissa.
Webmasterille lähetetyn kuvan alkuperäinen koko oli vain puolet kaikkien muiden kuvien bittimäärästä - niin pieni, että siitä olisi ollut vaikea erottaa numeroita ja kasvoja. Kuvan kanssa täytyi tehdä välitulostus ja uudelleen skannaus, muutoin kuvaa ei olisi saanut tähän kokoon sivustolle. Kuvan tekninen laatu on valitettavasti melko heikko - mutta henkilöt ovat kuitenkin selvästi tunnistettavissa.
Gustavelundissa:
34
Vasemmalta: Matti Konkari, Tarja Helamero, Kirsti Sukander/Tamminen, Reijo Tamminen
35
Vaemmalta: Riitta Lindfors/Gillberg, Tuulikki Sandberg, Lea Saari, Sipi Penttilä, Mirja Heijari-Langohr
36
Vasemmalta: Mirja Heijari-Langohr, Riitta Lindfors/Gillberg, Ulla Salonen/Jalkanen, Kirsti Kaartinen/Takkunen,
selin Sipi Penttilä
37
Mirja Heijari-Langohr
38
Vasemmalta: Aarre Kettunen, Martti Paasikallio, Reima Nyman, Sirkka Luomi/Knuuttila,
39
Liisa Aarnio, Pirkko Taisto/Kokkonen
40
Vasemmalta takana: Kari Kokkonen, Timo Mäkelä, Marja Mölsä/Varsa
Vasemmalta edessä: Pirkko Taisto/Kokkonen, Liisa Aarnio
41
Vasemmalta: Kirsti Sukander/Tamminen, Reijo Tamminen, Mirja Vakkuri, selin Tarja Helameri
42
Vasemmalta: Tuulikki Sandberg, Lea Saari, Sipi Penttilä
43
Srkka Luomi/Knuuttila ja Risto Rämö
44
Vasemmalta: Sirkka Luomi/Knuuttila, Päivi Kukkola/Puoskari, Maisa Sistonen/Kettunen, Mirja Vakkuri
45
Ulla Jalkanen ja Kirsti Takkunen
* * *
| Riemuylioppilaat
2016 Järvenpään Yhteiskoulu Alleviivatut osallistuivat riemuylioppilastilaisuuteen 4.6.2016 |
|
 |
 |
* * *
SITTEN VOI VIELÄ VIRKISTÄÄ VANHOJEN AIKOJEN MUISTOJA:
| Ylioppilasluettelon
1966 sivulle Ylioppilaskuvan 1966 sivulle |
* * *
Paluu kaikkien ylioppilaskuvien sivulle
PALUU SIVUSTON KAIKKIEN KUVIEN KOONTISIVULLE
* * *
PALUU SENIORIYHDISTYKSEN ETUSIVULLE