ESTER
KOKKONEN
vuosina 1928 - 1968
opetti suomen kieltä ja
historiaa, lempinimi "Epla"


Kortti rehtorille ja hänen rouvalleen 28.3.1930
Anna-Maarit Reijosen albumista
OPPILAIDEN KERÄÄMIÄ
OPETTAJIEN
"LENTÄVIÄ
SANONTOJA JA OPPILAIDEN METKUJA":
- Pääasia elämässä on tämä aikominen.
- Tämä petolinnuista, jatkoa seuraa
ensiviikon ohjelmassa!
-
Minua ei politiikasta ainakaan saada käpälälautaan ja vaikka saataiskin
niin ei siitä suurta vahinkoa enää ole.
- Muistakaa tämä opettajasta! Mitä hän
opettaa, sitä hän myös kysyy!
- Anteeks kun tallasin innoissani, enhän
vaan tallannut liikavarpaille vai onko sinulla liikavarpaita.
- Mihin vakaumuksellinen raittiustyö
vetoaa ihmisessä? Oppilas: Ihmisen herkimpiin tunteisiin.
- ... ja Germaniassa oli jollllailllla höllllä
hallllitus!
Pekka Talvelan albumista.
Perunaretkellä 1936
* * *
- Kerran mentiin retkelle
Turkuun.Veijo
Kokkonen oli varannut bussin , jossa oli yksi paikka liian vähän. Joku
ehdotti Veijolle, että ota sinä tuo Esteri syliin ja niin
Veijo
teki. Joskus Esteri kysyi Veijolta, että muistatko, milloin olet
pitänyt minua ensimmäisen kerran sylissäsi? Veijo ei muistanut.
- Esteri Kokkonen tentissä istui keinutuolissa, kutoi sukkaa ja kyseli.
* * *

Penkkareissa Epla paistaa makkaraa takassa yhdessä
Liisa Nurmisen kanssa 1959.
* * *
Kuva: Tilauskuva puh 28 74 76 Järvenpää /
Senioriyhdistyksen arkisto
Epla opettajanpöydän äärellä 1964.
* * *
"Lehtori
Ester Kokkonen jos kukaan
on elänyt koulun ilot ja surut, sillä hän on sikäli ainutlaatuinen
nykyisessä opettajakunnassamme, että hän on ollut mukana vuodesta 1928
eli koulun perustamisesta alkaen. Silloinen ylioppilas Ester Purola
tuli suomen ja historian opettajaksi, vuodesta 1951 hän on toiminut
historian vanh. lehtorina. Koulun kasvua hänen aikanaan kuvaa, että nyt
historiaa opettaa kolme ja suomea peräti kuusi maisteria. Kun kouluun
v. 1935 perustettiin raittiusseura, Ester Kokkonen oli
monet vuodet sen valvojana. Kasvattajan tehtävä onkin ollut
hänelle yhtä läheinen kuin opettajan. Hän on nähnyt oppilaissaan ennen
kaikkea lapsia, joista on huolehdittava, ja niinpä hänen kuvansa
piirtyy ikäänkuin koulun kaikesta huolehtivana äitinä."
Ester Kokkosen eläkkeelle jäädessä Vuosikertomuksen
1968-69 sivuilta 10-11