PERUNARETKET
Järvenpään Yhteiskoulussa - ainakin
sotavuosiin asti
Perunaretki
oli koko koulun yhteinen tapahtuma. Siis mukana olivat kaikki luokat ja
kaikki opettajat. Retki tehtiin aina samaan paikkaan Vanhankylän
suuntaan kävellen. Se ei liittynyt perunan nostoon, paitsi että eväinä
oli perunoita, jotka kypsennettiin kuumassa tuhkassa, kun ensin oli
kahvi keitetty ja syöty eväitä, jotka olivat kullakin omat: leipää ja
paljon syksyn hedelmiä ( omenoita).
En tiedä, olivatko opettajat tiedustelleet Meterologian laitokselta
säästä, mutta aurinko paistoi aina, koskaan ei satanut!
Perinne
oli mielestäni käytössä muissakin kouluissa, niin luulen. Se jatkui
koko kouluajan. Olisiko sota jotenkin katkaissut käytäntöä?
Lisäksi
oli syksyllä aina ” perunaloma”. Siten kutsuttiin yhtä syksyn
lomapäivää. Sangen tunnollinen sisareni kysyi ensimmäisenä vuonnaan
rehtorilta: ” Saako hänkin lomaa, kun meillä ei ole perunamaata?” (Asia
korjaantui seuraavina vuosina!) Lomapäivään sijoitettiin useissa
kodeissa perunannosto. Se oli siihen aikaan, kun lapsi työvoimaa sai
käyttää vapaasti.
Tosi hauskaa!
