Kirjasto uuden lukion sydämeksi
Järvenpään uutta lukiota alettiin suunnitella jo 1980-luvulla, vaikka varsinaisen rakentamisen aika koitti vasta 2000-luvun alkupuolella. Toive kunnollisesta kirjastosta muhi alusta asti ainakin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ajatuksissa.
Kun uutta lukiota lopulta päästiin suunnittelemaan, ensimmäisissä rakennuspiirroksissa oli vain pieni ns. infoteekki ja sen osana suppea käsikirjasto. Keväällä 2001 äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Asta Pippola ja historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tommi Suvensaari alkoivat suunnitella käytännössä kirjastoa ja mallia haettiin toimivasta koulukirjastosta Munkkiniemen Yhteiskoulussa. Kirjaston ei haluttu olevan vain muutaman lähdeteoksen nurkkaus vaan oikea kirjasto monipuolisine kokoelmineen, joihin kuuluisi myös laaja kaunokirjallisuuden valikoima. Infoteekki alkoi suunnitelmissa muuttua oikeaksi koulukirjastoksi. Pippola ja Suvensaari suunnittelivat aivan käytännön asioitakin hyllystöjen korkeudesta alkaen. Yhteistyötä tehtiin myös Järvenpään kaupunginkirjaston henkilökunnan kanssa. Rehtorille yhtenä esikuvana koulun keskellä – sydämessä – toimivalle kirjastolle oli ystävyyskaupunki Täbyn Åva gymnasiumin kirjasto Ruotsissa.
Syksyllä 2002 Pippola ja Suvensaari perustivat kirjaston suunnitteluryhmän, joka kartoitti opettajien tarpeita ja odotuksia kirjastolta. Ryhmään liittyivät kielten edustajana Tuija Haapala (englanti ja ruotsi) ja luonnontieteiden edustajana Emma Lehmus (biologia ja maantiede) sekä koulusihteeri Arja Mäkelä. Ryhmä jatkoi toimintaansa vielä pari vuotta kirjaston avaamisen jälkeen.
* * *Alan ammattilainen kirjaston hoitajaksi
Kirjastoa suunniteltaessa todettiin, että kunnolla toimiakseen kirjasto tarvitsee myös alan ammattilaisen sitä hoitamaan. Lukioon saatiin perustettua informaatikon virka, ja siihen palkattiin kirjastoalan koulutuksen saanut ammattilainen. Näin turvattiin se, että kirjasto todella toimii elävänä, uudistuvana ja palvelevana oppimisympäristönä, ei pelkkänä kirjavarastona.
Informaatikko Sinikka Virtanen aloitti työnsä 1.8.2003. Ensimmäinen tehtävä oli järjestää lukion hyvinkin sekalainen kirjajoukkio kokoelmaksi. Periaatteeksi otettiin se, että kaikki opettajat tuovat luokkakokoelmansa kirjastoon kaikkien käytettäväksi. Tärkeänä lähtökohtana oli myös se, että kokoelmiin otetaan vain kunnollista ja käyttökelpoista aineistoa. Hyllyjä ei täytetty itsetarkoituksellisesti vaan aineistoa tarkasti valikoiden. Kirjastoon haluttiin myös laadukas ja kattava lehtivalikoima. Eri aineryhmät saivat koota toiveitaan hankittaviksi kirjoiksi ja lehdiksi.
Kirjasto avasi ovensa marraskuun 2003 alussa. Silloin kokoelmat oli saatu tallennettua kirjastojärjestelmään ja näin lainaustoiminnan aloittaminen tuli mahdolliseksi.
* * *
Kohennetaan koulukirjastoja -kampanja ja muuta kehitystä
Informaatikon viran haltija Sinikka Virtanen oli perhevapaalla 1.8.2004–31.12.2006. Sinä aikana virkaa hoitivat ensin Katariina Lauronen ja sitten Tarja Mattila, joka oli puoli vuotta virkavapaalla Tuusulan pääkirjaston lasten- ja nuorten osastonjohtajan tehtävästä. Laurosen ja Mattilan aikana kirjasto osallistui Kopioston järjestämään Kohennetaan koulukirjastoja -kampanjaan kielen itseopiskelumateriaaleja kokoavalla kampanjalla. Kopiosto myönsi kirjastolle 4000 euroa. Sillä rahalla kirjastoon perustettiin Facultates linguarum -osasto, johon on koottu vieraskielinen kaunokirjallisuus sekä runsaasti kielten itseopiskelumateriaaleja.
Samaan aikaan jatkettiin myös verkkokirjaston kehittämistä. Kirjasto sai omat sivut koulun Pedanet-oppimisalustalle. Kirjastotietokannan asiakasliittymää kehitettiin helppokäyttöisemmäksi ja Aleksi-artikkeliviitetietokannan lisäksi lukiolle tilattiin CD-Facta 2005 kaikkiin koulun koneisiin. Myöhemmin hankittiin myös käyttöoikeus Helsingin Sanomien sähköiseen arkistoon sekä digilehteen.
Kirjaston käyttöä ja tiedonhankintaa alettiin opettaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat opastuksen kirjaston tarjoamiin mahdollisuuksiin heti opintojen alussa perehdytysjaksolla. Samalla tulee tutuksi kirjastonhoitaja ja kynnys astua kirjastoon madaltuu. Muu tiedonhankinnan opetus on integroitu eri oppiaineisiin ja yhteistyötä opettajien kanssa tehdään monipuolisesti.
Syksyllä 2007 Sinikka Virtanen siirtyi uusiin tehtäviin ja informaatikon virkaa alkoi hoitaa jälleen Katariina Lauronen. Vuonna 2008 oppilaskunta päätti osallistua Järvenpään kaupungin Lasten ja nuorten ääni -kilpailuun, jotta olisi mahdollista hankkia kirjastoon kurssikirjoja. Hanke tuotti tulosta, ja niinpä kirjastoon hankittiin 3000 eurolla pakollisten kurssien kirjoja ja samalla perustettiin oma osasto kurssikirjoille. Kurssikirjojen hankinta lisäsi kirjaston käyttöä, ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, koska rahaa on säästynyt.
Samalla kirjaston varsinaisilla määrärahoilla on voitu kehittää muita kokoelmia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Joka vuosi vanhaa ja vanhentunutta aineistoa poistetaan ja tilalle hankitaan uutuuksia. On olennaisen tärkeää, että opiskelijoilla on käytettävissään uusinta tietoa. Erityisesti kaunokirjallisuuden osalta tilanne on se, että kysytyimpiin uutuuksiin on yleisessä kirjastossa helposti kymmenien ihmisten varausjono, mutta koulun omasta kirjastosta ne ovat lainattavissa huomattavasti nopeammin – ja myös helpommin.
Katse eteenpäin
Vuoteen 2010 mennessä kirjasto on vakiinnuttanut paikkansa osana lukion pedagogista toimintaa. Lainausmäärät ovat viimeisinä vuosina olleet kovassa kasvussa. Määrärahat ovat pysyneet hyvinä, ja kirjasto on ollut lähes poikkeuksetta auki koko koulupäivän. Kirjastossa opiskellaan, luetaan lukusalissa kokeisiin, tehdään kurssi- ja ryhmätöitä, selaillaan lehtiä, luetaan sähköpostia, surffaillaan netissä ja myös viihdytään. Järvenpään lukio on harvinaisuus, sillä harvassa koulukirjastossa on ammattilainen sitä hoitamassa. Rehtorin ja opettajien myönteiset asenteet ovat olleet välttämätön lähtökohta ja tuki kirjaston kehittymiselle.
Syksyllä 2010 Katariina Lauronen lähtee uusien haasteiden pariin ja Järvenpään lukion kirjasto saa uuden vastuunkantajan.
Kirjoittajat: Katariina Lauronen ja Tommi Suvensaari
Järvenpään uutta lukiota alettiin suunnitella jo 1980-luvulla, vaikka varsinaisen rakentamisen aika koitti vasta 2000-luvun alkupuolella. Toive kunnollisesta kirjastosta muhi alusta asti ainakin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ajatuksissa.
Kun uutta lukiota lopulta päästiin suunnittelemaan, ensimmäisissä rakennuspiirroksissa oli vain pieni ns. infoteekki ja sen osana suppea käsikirjasto. Keväällä 2001 äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Asta Pippola ja historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tommi Suvensaari alkoivat suunnitella käytännössä kirjastoa ja mallia haettiin toimivasta koulukirjastosta Munkkiniemen Yhteiskoulussa. Kirjaston ei haluttu olevan vain muutaman lähdeteoksen nurkkaus vaan oikea kirjasto monipuolisine kokoelmineen, joihin kuuluisi myös laaja kaunokirjallisuuden valikoima. Infoteekki alkoi suunnitelmissa muuttua oikeaksi koulukirjastoksi. Pippola ja Suvensaari suunnittelivat aivan käytännön asioitakin hyllystöjen korkeudesta alkaen. Yhteistyötä tehtiin myös Järvenpään kaupunginkirjaston henkilökunnan kanssa. Rehtorille yhtenä esikuvana koulun keskellä – sydämessä – toimivalle kirjastolle oli ystävyyskaupunki Täbyn Åva gymnasiumin kirjasto Ruotsissa.
Syksyllä 2002 Pippola ja Suvensaari perustivat kirjaston suunnitteluryhmän, joka kartoitti opettajien tarpeita ja odotuksia kirjastolta. Ryhmään liittyivät kielten edustajana Tuija Haapala (englanti ja ruotsi) ja luonnontieteiden edustajana Emma Lehmus (biologia ja maantiede) sekä koulusihteeri Arja Mäkelä. Ryhmä jatkoi toimintaansa vielä pari vuotta kirjaston avaamisen jälkeen.
* * *
Kirjastoa suunniteltaessa todettiin, että kunnolla toimiakseen kirjasto tarvitsee myös alan ammattilaisen sitä hoitamaan. Lukioon saatiin perustettua informaatikon virka, ja siihen palkattiin kirjastoalan koulutuksen saanut ammattilainen. Näin turvattiin se, että kirjasto todella toimii elävänä, uudistuvana ja palvelevana oppimisympäristönä, ei pelkkänä kirjavarastona.
Informaatikko Sinikka Virtanen aloitti työnsä 1.8.2003. Ensimmäinen tehtävä oli järjestää lukion hyvinkin sekalainen kirjajoukkio kokoelmaksi. Periaatteeksi otettiin se, että kaikki opettajat tuovat luokkakokoelmansa kirjastoon kaikkien käytettäväksi. Tärkeänä lähtökohtana oli myös se, että kokoelmiin otetaan vain kunnollista ja käyttökelpoista aineistoa. Hyllyjä ei täytetty itsetarkoituksellisesti vaan aineistoa tarkasti valikoiden. Kirjastoon haluttiin myös laadukas ja kattava lehtivalikoima. Eri aineryhmät saivat koota toiveitaan hankittaviksi kirjoiksi ja lehdiksi.
Kirjasto avasi ovensa marraskuun 2003 alussa. Silloin kokoelmat oli saatu tallennettua kirjastojärjestelmään ja näin lainaustoiminnan aloittaminen tuli mahdolliseksi.
* * *
Informaatikon viran haltija Sinikka Virtanen oli perhevapaalla 1.8.2004–31.12.2006. Sinä aikana virkaa hoitivat ensin Katariina Lauronen ja sitten Tarja Mattila, joka oli puoli vuotta virkavapaalla Tuusulan pääkirjaston lasten- ja nuorten osastonjohtajan tehtävästä. Laurosen ja Mattilan aikana kirjasto osallistui Kopioston järjestämään Kohennetaan koulukirjastoja -kampanjaan kielen itseopiskelumateriaaleja kokoavalla kampanjalla. Kopiosto myönsi kirjastolle 4000 euroa. Sillä rahalla kirjastoon perustettiin Facultates linguarum -osasto, johon on koottu vieraskielinen kaunokirjallisuus sekä runsaasti kielten itseopiskelumateriaaleja.
Samaan aikaan jatkettiin myös verkkokirjaston kehittämistä. Kirjasto sai omat sivut koulun Pedanet-oppimisalustalle. Kirjastotietokannan asiakasliittymää kehitettiin helppokäyttöisemmäksi ja Aleksi-artikkeliviitetietokannan lisäksi lukiolle tilattiin CD-Facta 2005 kaikkiin koulun koneisiin. Myöhemmin hankittiin myös käyttöoikeus Helsingin Sanomien sähköiseen arkistoon sekä digilehteen.
Kirjaston käyttöä ja tiedonhankintaa alettiin opettaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat opastuksen kirjaston tarjoamiin mahdollisuuksiin heti opintojen alussa perehdytysjaksolla. Samalla tulee tutuksi kirjastonhoitaja ja kynnys astua kirjastoon madaltuu. Muu tiedonhankinnan opetus on integroitu eri oppiaineisiin ja yhteistyötä opettajien kanssa tehdään monipuolisesti.
Kokoelmat karttuvat ja oppilaskunta haluaa kurssikirjaston
Syksyllä 2007 Sinikka Virtanen siirtyi uusiin tehtäviin ja informaatikon virkaa alkoi hoitaa jälleen Katariina Lauronen. Vuonna 2008 oppilaskunta päätti osallistua Järvenpään kaupungin Lasten ja nuorten ääni -kilpailuun, jotta olisi mahdollista hankkia kirjastoon kurssikirjoja. Hanke tuotti tulosta, ja niinpä kirjastoon hankittiin 3000 eurolla pakollisten kurssien kirjoja ja samalla perustettiin oma osasto kurssikirjoille. Kurssikirjojen hankinta lisäsi kirjaston käyttöä, ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, koska rahaa on säästynyt.
Samalla kirjaston varsinaisilla määrärahoilla on voitu kehittää muita kokoelmia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Joka vuosi vanhaa ja vanhentunutta aineistoa poistetaan ja tilalle hankitaan uutuuksia. On olennaisen tärkeää, että opiskelijoilla on käytettävissään uusinta tietoa. Erityisesti kaunokirjallisuuden osalta tilanne on se, että kysytyimpiin uutuuksiin on yleisessä kirjastossa helposti kymmenien ihmisten varausjono, mutta koulun omasta kirjastosta ne ovat lainattavissa huomattavasti nopeammin – ja myös helpommin.
* * *
Katse eteenpäin
Vuoteen 2010 mennessä kirjasto on vakiinnuttanut paikkansa osana lukion pedagogista toimintaa. Lainausmäärät ovat viimeisinä vuosina olleet kovassa kasvussa. Määrärahat ovat pysyneet hyvinä, ja kirjasto on ollut lähes poikkeuksetta auki koko koulupäivän. Kirjastossa opiskellaan, luetaan lukusalissa kokeisiin, tehdään kurssi- ja ryhmätöitä, selaillaan lehtiä, luetaan sähköpostia, surffaillaan netissä ja myös viihdytään. Järvenpään lukio on harvinaisuus, sillä harvassa koulukirjastossa on ammattilainen sitä hoitamassa. Rehtorin ja opettajien myönteiset asenteet ovat olleet välttämätön lähtökohta ja tuki kirjaston kehittymiselle.
Syksyllä 2010 Katariina Lauronen lähtee uusien haasteiden pariin ja Järvenpään lukion kirjasto saa uuden vastuunkantajan.
Kirjoittajat: Katariina Lauronen ja Tommi Suvensaari