Yhteiskoulun ensimmäinen koulurakennus oli maanviljelysneuvos Bjarne Westermarckin lahjoittamia. Lahjoitus oli suullinen,mutta se vahvistettiin myöhemmin kirjalliseksi Bjarne Westermarckin pojan Nils Westermarckin toimiessa perikunnan edustajana. Nahkalinna oli Terijoelta siirretty hirsirakennus, johon myöhemmin korotettiin vasemmassa kulmassa olevaa tornia.
Tässä rakennuksessa olivat voimistelusali, 2 luokkahuonetta, opettajainhuone ja kokoelmahuone. (Vuosikertomus 1930-1931 sivu 5)

"...tämän rakennuksen olemassaolosta saa kiittää monilukuisten eri henkilöiden suopeata myötävaikutusta. Ensinnä ja lhinnä on tällöin mainittava koulun johtokunta, joka 18 eri kertaa on viime vuoden kuluessa ollut koolla ja useimmiten juuri rakennushankkeen vuoksi ja jonka jäsenet arkailematta ovat olleet valmiit ryhtymään tähän puuhaan siitä huolimatta että esteitäkin on ollut tiellä.Lähinnä ovat kaikista rakennushomman aiheuttamista juoksevista asioista, joiden määrä ei suinkaan ole ollut vähäinen, huolehtineet johtokunnan puheenjohtaja pankinjohtaja P.Siimestö, johtokunnan taloudenhoitaja, urakoitsija August Nystén, viime mainittu nimenomaan rakennustöiden valvojana, sekä johtok. jäsenet osuuskaupanjohtaja Jussi K.Purola ja konttoripäällikkö Lauri Järvi. Sangen suurta harrastusta rakennusasialle ovat osoittaneet myös hallintoneuvoston puheenjohtaja maisteri Yrjö Harjanne, sekä varapuheenjohtaja, opettaja J.Taitto, jotka aina ovat olleet mukana tärkeimmissä rakennuskysymystä koskevissa neuvotteluissa. Suuressa kiitollisuudenvelassa Järvenpään Yhetiskoulu on myös niille rahalaitoksille: Tuusulan Säästöpankille, Maakuntain pankille ja Kansallis-Osake-Pankille, jotka lainoja myöntämällä uuden koulutalon aikaansaamisen ovat tehneet mahdolliseksi. Edelleen koulumme saa kiittää niitä monilukuisia yksityisiä, jotka ovat sitoutuneet avustamaan koulun rakennushanketta 1,000 - 10,000 markan suuruisilla; halpakorkoisilla lainoilla, jotka korkoineen lankeavat maksettaviksi vasta vuonna 1940. Ei myöskään sovi unohtaa niitä liikkeitä tai liikemiehiä (Järvenpään Osuuskauppa Perhelä, Oitin Tiilitehdas O.Y., A.Tammilehto, F.Tammilehto, T.V.Harjuvaara ym.), jotka hankkiessaan rakennustarpeita koulurakennusta varten myönsivät sangen auliisti pitkäaikaisen korottoman maksuajan. Ja loppujen lopuksi on vielä kiitollisuudella muistettava koulutalon piirtäjää rakennusmestari H.Siikosta, jonka laatimaa erittäin tarkoituksenmukaista rakennussuunnitelmaa Järvenpään Yhteiskoulu saa kiittää siitåä, että se voi koulutalon rakentamisen suorittaa useammassa vaiheessas, sen mukaan kuin tarve vaatii, edelleen insinööri E.Ikäheimoa, joka korvauksetta laati kaikki rakennuksen sementtibetoonitöitä  koskevat piirustukset ja laskelmat, sekä talon rakennusurakoitsijaa herra V.F.Kalliota.

Kaikkien tässä mainittujen henkilöiden yhteistoiminnan tuloksena nousi viime kesänä pystyyn koulutalon ensimmäinen osa, jonka alakerta jo tämän talven on ollut koulun käytettävänä ja jonka yläkerta tänä kesänä pidettävien arpajaisten tuloilla on aikomus lopullisesti sisustaa. Missä määrin Järvenpään yhteiskoulun nykyiset huoneustot - aikaisemmin ostettu puurakennus ja uusi kivitalo yhdessä - vastaavat oppikoulurakennuksille asetettavia vaatimuksia. Se näkyy parhaiten tarkastajan lausunnosta, johon siis tässä vain viitattakoon. (Kts. tämän vuosikertomuksen s.5-6)."

Tässä rakennuksessa oli 4 suurta luokkahuonetta, 2 aulaa ja kaksi pienempää huonetta. Alakerran aulaa käytettiin osaksi ruokailu- ja osaksi rukoussalina ja pientä huonetta opettajainhuoneena. 

Vuonna 1933 valmistui tähän yllä olevaan rakennukseen ensimmäinen lisärakennus = pidennys vasempaan päätyyn.Tästä vaiheesta ei ole erillistä kuvaa löytynyt. Se näkyy tämän sivun kuvissa vasta seuraavissa, missä on rakennettumyös seuraava lisäys eli juhlasalisiipi yllä olevan kuvan oikeaan päätyyn L- muotoisena oikealle.

Alla yksi sisäkuva vanhan osan yläkeran luokasta, josta saatiin salitila avaamalla kahden luokan välissä olevat ovet.Tämä tila on käytössä esim. yllä olevan 1931 vihkiäisten kuvassa.

Seuraavaksi valmistui 1936 ensimmäinen lisärakennus eli juhlasalisiipi. Juhlasalin näyttömän silkkiverhot lahjoitti Bauerin Silkkitehdas Järvenpäässä. Silkkitehdas sijaitsi nykyisin Invalidien Kauppaoppilaitoksen paikalla ja osa vanhoista tehdasrakennuksista on korjattuna Invalidien oppilaitoksen tiloina.